torstai 20. lokakuuta 2011

Muistot

Ulkona Leo saattaa joskus katsoa erityisen pitkään jotain ihmistä. Olen silloin näkevinäni sen katseessa hämmennystä ja kaipausta: "Tuo ihminen, tunnenko minä hänet?" Olen usein miettinyt, mitä koirat muistavat entisestä elämästään. Selvästi Leolla oli meitäkin ennen perhe. Oli ehkä talo, siellä vanhemmat ja varmasti myös lapsia. Sitten se kaikki katosi ja jäljellä oli vain Katu, kova ja ankara kamppailu elämästä ja kuolemasta.

Niin, ne muistot. En halua uskoa, että koira elää pelkästään tätä hetkeä. Kyllä se varmasti tunnistaisi entisen omistajansa, jos sellainen tulisi vastaan. Kumman se silloin valitsisi: sen, joka hylkäsi, vai minut, joka rakastan ja hoivaan?




1 kommentti:

Krista kirjoitti...

Ei siitä liene epäilystä, kumman teistä Leo valitsisi. Kyllä koira muistaa - ja osaa arvostaa muutosta elämässään.

Meillä ollessaan Leo suhtautui vastaantulijoihin melko välinpitämättömästi lukuun ottamatta yhtä kertaa, jolloin vastaan tuli raksavaatteisiin pukeutunut, ruskettunut vanhempi mies. Vastoin kaikkia tapojaan Leo menetti itsehillintänsä täysin ja räyhäsi niin pitkään kuin miehen vielä saattoi nähdä. Mitä lie muistoja Espanjan päästä..