maanantai 28. toukokuuta 2012

Kissavangit

Näin kesällä tuntuu siltä, että kissat ovat vankilassa. Ja tottahan se onkin, että sisäkissa on tavallaan vanki. Vaikka meillläkin on tilaa temmeltää kolmessa kerroksessa, ja ulkoilmaa saa haistella verkotetulla ikkunalla ja parvekkeella, toivoisin silti kissojen pääsevän ihan kunnolla ulos.

Yksi mahdollisuus on ulkoilla valjaissa, mutta kolmen kissan ja kahden koiran ulkoilutus on aikamoinen urakka (sehän ei onnistu yhtä aikaa...). Toinen mahdollisuus on kissojen ulkoiluhäkki, josta olen nyt alkanut haaveilla. Vielä kun saisi jostain napattua kiinni sen HandyManin joka sen minulle pystyttäisi. Löytyykö vapaaehtoisia?

Täällä istun kaltereiden takana minäkin

lauantai 26. toukokuuta 2012

Voihan punkki!

Suomen kesä olisi täydellinen ilman punkkeja, noita inhoja öttiäisiä. Koirat keräävät itseensä punkkeja suunnilleen joka kerta kun nokkansa ulos pistävät. Toissapäivänä kahvittelin kaikessa rauhassa parvekkeella ja rapsuttelin samalla Leksaa rinnasta.Ja eikös siellä ollutkin iso punkki! Yääh! No, päätin, että hörppään mukin tyhjäksi ennen kuin alan irroituspuuhiin. Kun viimeiset pisarat oli siemaistu, ei punkkia löytynytkään enää mistään. Se oli irronnut. Oli jo kylläinen. Noh, vähän kyllä ällötti, kun ajattelin, että olin viettänyt yöni ison ja lihavan punkin vieressä. Olkoonkin, että se oli kiinni Leo-parassa.

Ja sitten haetaan vielä pari punkkia lisää!

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Kesä!

Kesä on tullut, ihanaa! Snabelbackassa elämä on siirtynyt osittain parvekkeelle, missä kissat ja Nata viihtyvät pitkiäkin aikoja, puhumattakaan Emännästä. Manu ja Pekku aloittivat parvekeella oleilun jo aikaisin keväällä, mutta Törö ja Nata siirtyvät ulos vasta kun on tarpeeksi lämmintä. Parvekkeen kalustus on vieläkin keskeneräinen (lue = ikuisesti), mutta se ei haitannut eilenkään illalla lämmöstä, tuoksuista ja äänistä nauttimista. Me rakastamme kesää! Viivythän pitkään!




sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Kis kis kippurahäntä

Manu on usein häntä kippuralla varsinkin silloin, kun se on tyytyväinen. Tämä onkin yksi hyvä keino erottaa valkoiset pojat toisistaan. Mustat karvat ovat nimittäin jo kokonaan kadonneet Pekulta, ja Manulla on jäljellä noin viisi mustaa karvaa. Pojat ovat kertakaikkiaan ihan saman näköisiä vielä metrin päästä katsottuna.

Tänään Manu nukkui tyytyväisenä päiväunia keittiön nojatuolissa häntä kippuralla ja ketarat kohti taivasta. Itse nukahdin Leksan, Natan ja Törön kanssa sohvalle kirja kädessä, sormi kirjanmerkkinä. Taisi olla jännittävä kirja.


lauantai 19. toukokuuta 2012

Remmirähjät

Leo ja Nata olivat hyväkäytöksisiä koiria tullessaan meille. Jotenkin olen onnistunut pilaamaan molemmat. Pakko myöntää.

Tyypillinen tilanne lenkillä: metsäpolulla vastaan tulee iso koira omistajansa kanssa (aina ne ovat isoja). Koska tilaa ohittamiseen ei ole, vedän remmit tiukemmalle (tiedän, näin ei saisi tehdä, mutta emmehän halua tulla syödyiksi). Ja rähinä on valmis. Vaikka kävisin sata vuotta koirakoulua en löydä ratkaisua tähän (no, ainahan voi väistää pöpelikköön).

Leksa haluaa myös mennä lasten luo. Kaikkien lasten. Nata taas haluaa tappaa kaikki oravat, rusakot, linnut, kissat, hiiret, ketut... Niin, ja Leo haluaa tappaa kaikki bussit. Ihan totta! Jaa-a, mahtaa olla aikamoinen näky ja meteli kun me kolme kompuroimme eteenpäin.


tiistai 15. toukokuuta 2012

Tikka tuulispää

Töröllä on yksi outo harrastus. Hän nimittäin rakastaa pureskella pahvia ja paksua paperia. Puremisen tuloksena on aimo joukko neulanteräviä reikiä. Kyytiä saavat niin pahvilaatikot kuin emännän postcrossing- kortitkin, puhumattakaan kirjaston kirjojen kansista ja pöydällä lojuvista naistenlehdistä. Kaikki käy, kun Törö tikkaa.


Mitä! Näenkö mä tuolla pöydällä postikortin?

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Talviturkki

Äitienpäivää on vietetty melko viileässä mutta aurinkoisessa säässä. Olimme taas iltapäivällä koirien kanssa Haunisten allasta kiertämässä. Siellä Leo yllätti ja heitti talviturkin (no jos ei nyt ihan kokonaan niin ainakin osittain). Sen jälkeen kieriskeltiin jossain ihanassa hajussa. Isäntä jo uhkasi, että Leksa joutuu kävelemään kotiin, kun oli niin likainen. Lenkin jälkeen koirille oli tarjolla herkullista lohta ja riisiä, ja sehän maistuikin hyvältä. Kerta kaikkiaan hieno päivä, taas kerran.

Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Aamulla nähdyt tuoreet kuvat Asokan tarhalta ovat mielessäni. Liian monta surullista kohtaloa, liian monta koditonta. Miksi olet niin julma, ihminen?


keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Vuosi Suomessa

Toissapäivänä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Leo tuli Espanjasta Suomeen. Espanjassa se oli ollut tarhalla melkein kolme kuukautta, ja kotihoidossa Suomessa vierähti sitten vähän yli kuukausi. Tässä on linkki Leon tietoihin Asokan tarhalla: http://asokaelgrande.org/fin/ficha/2377/

Tänä aamuna Snabelbackassa nähtiin ja kuultiin taas komedia "Heräämisiä". Henkilöt: Isäntä, Emäntä ja Leo. Emäntä ja Leo makaavat sängyssä. Isäntä (keittiöstä): "Haloo!" Leo (sängystä): "Murrr!" Vuoropuhelu toistui muutaman kerran, kunnes Leo hermostuu. Isäntä: "Haloo!" Leo: "HAU!" eli ihmisten kielellä: "Lopeta jo se häirintä, me nukutaan!"


sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Pääskynen

Pääskyset ovat tulleet, joten kesä voidaan virallisesti julistaa alkaneeksi (vaikkei sitä lämpötilasta voi uskoakaan). Pääskysen lailla Snabelbackaan lennähti tasan vuosi sitten pieni ja arka kissaneitonen nimeltään Törö. Pari ensimmäistä päivää se tarkkaili uuden kodin elämää sohvan alta. No, kuten kaikki tietävät, enää Törö ei ole arkalasta kotoisin. Olen ylistänyt Töröä niin paljon tässä blogissa, että tänään tyydyn sanomaan vain: hän on kaikin tavoin täydellinen. Kiitos Senia, että kasvatit tämän ihanuuden, ja vielä suostuit myymään hänet minulle.


perjantai 4. toukokuuta 2012

Temppu ja miten se tehdään

Miten saadaan vauhtia valkoisiin kissoihin? Ostamalla laser-lelu. (Törö ei moisesta lelusta piittaa, hän tietää, että koko juttu on huijausta). Manu ja Pekku juoksevat itsensä melkein tainnoksiin punaisen pisteen perässä. Muutama minuutti kerrallaan riittää, sitten voi taas levätä kynnyksellä. Varsinainen kissojen CrossFit!


Ääh, miksen mä saa sitä kiinni?

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Vuosipäivä

"Kaipuu on, rakas,
tuhanneksi pirstonut
tämän sydämen.
Mutta yksikään siru
ei ole mennyt hukkaan."

- Izumi Shikibu


Hessu, rakkain ystäväni