sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Natan vuosipäivä

Ellen ihan väärin muista niin tänään on kulunut yksi vuosi Natan kotiintulosta. Tyttönen, joka oli tullessaan aika varautunut eikä juurikaan ottanut kontaktia ihmisiin, nukkuu nyt emännän kainalossa peiton alla. Nata on varsinainen pirttihirmu ja komentelee Leksaa ja Töröä mielin määrin. (Valkoisia poikia hän sentään hieman kunnioittaa.) Jos Nata on sohvalla, muut eivät saisi tulla sinne. Lenkillä hän pärisee melkein kaikille. Eli varsin pippurinen ja jonkun mielestä ehkä hieman huonosti käyttäytyvä neiti. Mutta kun katsoo hänen suloisiin mulkosilmiinsä, antaa kaiken anteeksi.

Nata, rakastamme sinua! Olet enemmän kuin ikinä saatoin toivoa. Kiitos vielä kerran Costa Blancan rescuekoirille, että toitte Natan elämääni.


keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Hoitajat

Snabelbackan isäntäväki käväisi pienellä lomareissulla, ja siksi aikaa meille kipaisi kolme reipasta hoitajaa. Kiitokset vain heille avusta! Koirat olivat olleet ihan tyytyväisiä hoitajiin, jopa niin, että Leksaa oli kannettu pois sängystä kolme kertaa ensimmäisen illan aikana. Hän kun on tottunut nukkumaan ihmistensä kanssa, mutta hoitajat olivat olleet eri mieltä.

Natakin oli pärjännyt hyvin, samoin valkoiset kissat, mutta Törö parka otti poissaolomme tosi raskaasti. Se oli murjottanut enimmäkseen näkymättömissä ja paastonnut. No, sitä paremmin ruoka ja emännän syli tänään sitten kelpasikin.

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Virikkeitä

Kaikkihan me kaipaamme sadepäivien piristykseksi jotain mukavaa tekemistä, niin myös kissat. Olin jo pidemmän aikaa etsinyt uutta kiipeilypuuta, ja vihdoin löysin sopivan. Hökötys sopii täydellisesti olohuoneen ikkunanurkkaan, ja se ei ole liian korkea, joten kaatumisvaara on vähäinen. Hintakin oli edullinen, joten kaupat tehtiin ja kissat pääsivät saman tien testaamaan.

Kannan koko ajan huolta kissojen viihtyvyydestä. Ne todella tarvitsevat paljon huomiota ja hoitoa mutta myös virikkeitä. Muuten tapetit ja verhot ja emännän lankakerät saavat kyytiä. Leikimme joka päivä, mutta riittääkö se? Sisäkissojen elämässä ei paljoa tapahdu. Ajatelkaa, jos itse olisitte kodin vankeja, mihin aikanne käyttäisitte? Kissat kun eivät ymmärrä mitään virtuaalielämästä, ne tahtovat elää ihan oikeaa, kissan arvoista elämää.


tiistai 17. heinäkuuta 2012

Uusi metsä

Yhtenä päivänä löysimme koirien kanssa ihan meille ihan uuden metsän. Se sijaitsee vain noin kilometrin päässä, mutta jostain syystä emme olleet käyneet siellä aikaisemmin. Metsä oli täynnä hienoja siirtolohkareita, pureskeltavia keppejä, mielenkiintoisia hajuja ja kypsymässä olevia mustikoita. Ihana paikka siis.

Mietin myöhemmin, miten sitä aina tallaa niitä samoja, tuttuja ja turvallisia polkuja. Laiskuus ja mukavuudenhalu, vai mikä lie on syynä. Kannattaa kuitenkin välillä poiketa tavanomaiselta polulta, sillä koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista kulman takana on.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Identtiset

Manua ja Pekkua ei enää millään erota toisistaan. Molemmillahan oli pentuna päälaella mustaa, mutta Pekulta se hävisi jo aikaa sitten ja Manullakin on enää pari hassua mustaa karvaa jäljellä. Ainoastaan turkin laadussa on eroa, muuten pojat ovat identtiset. Olen miettinyt, miten heidät saisi "merkattua". Siruttaminen on yksi ratkaisu, mutta sirutus ei näy ulospäin. Kynsilakkaa korvaan? Tatuointi?

Poikien erottaminen toisistaan on mielestäni tärkeää esimerkiksi silloin jos jompikumpi sairastuu. Ja pitäähän meidän tietää, kumpi riiviö on taas tekemässä pahojaan. No, yksi asia on kuitenkin varma: Manu nukkuu nuoren isännän sängyssä ja Pekku emännän kanssa. Niin, ja toinen maukuu "kurlii" ja toinen "kurnau".




Ps. Leksa on taas kunnossa, joten pissavaivat taisivat johtua kuumasta ilmasta, niinkuin arvelinkin.

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Pissa vaivaa

Leksalla on ollut viime aikoina hieman hankaluuksia pissan pidättämisessä. Useampana aamuna olen herännyt pisulammikosta, kun herra on maannut vieressäni (Herkempiä lukijoita tämä saattaa kauhistuttaa, mutta meillä on totuttu kaikkeen mahdolliseen sotkuun). Voi olla, että Leo on juonut enemmän lämpimien ilmojen takia. En siis ryntää oikopäätä lääkäriin, vaan tarkkailen tilannetta viikonlopun yli. Ehkäpä vaiva helpottaa. Sitä ennen käväistään pihalla mahdollisimman usein. Kuinka ihana voikaan olla valoisa ja lämmin kesäyö... jos ei nukuta, voi lähteä vaikka koiran kanssa ulos.


tiistai 3. heinäkuuta 2012

Lomalla

Lomalla on aikaa lekotella yhdessä...

 ja jahdata kärpäsiä (jotka Manu syö) ...
lomalla on aikaa myös leikkiä ulkona.

Ihanaa kesän jatkoa ja ihanaa lomaa kaikille toivotamme täältä Snabelbackasta!