keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Yököttää

Eilen aamulla löysin eläinten ruokakaapista jonkun sinne unohtuneet kissojen märkäruoan, ja annoin sen kissoille yhdessä raksujen kanssa. Ruoka maistui, mutta eipä aikaakaan, kun Törö oksensi kaiken ulos, ja hetken kuluttua myös Manu. Mitä lie moskaa oli tuo märkäruoka. Aika harvoin sitä kissoille ostankaan, kun raksut ja liha maistuvat. Niin no, Manu ei lihasta perusta, hän on kuivamuonamiehiä.

Eiliseen mahtui myös ilouutinen. Ne pari vanhaa hylättyä pikkukoiraa jonka kohtaloa surin ovat löytäneet uuden kodin. Tällä kertaa toivottavasti loppuelämänsä ajaksi. Onneksi joku vielä osasi arvostaa kahta vanhaa mummukoiraa.


Sisäfileestä ei mee vatta sekaisin, sanoo Törö



3 kommenttia:

paristempslibre kirjoitti...

oh adorables et merci pour ton petit mot! bebe va mieux!!!!
xo

Taru kirjoitti...

Töröllä on kyllä aikamoinen viisaus noissa sanoissa ;)

Snabelbacka kirjoitti...

Kyllä Törö tietää...