maanantai 21. lokakuuta 2013

Virikkeitä osa 2

Joka aamu koirat odottavat, että emäntä antaisi heille namilelut. Ne ovat niitä palloja tai muita härpäkkeitä, johon laitetaan nameja sisälle ja joita sitten saa pyöritellä. Tämä on ainoa leikki, jota Mollykin osaa leikkiä, ja innokkaasti leikkiikin.

Koirien keskittyessä touhuihinsa minä hiippailen ovesta ulos. Tarkoituksena on mennä sekä tulla mahdollisimman vähin äänin. Aika hyvin se onnistuukin. Koirat kyllä haukkuvat tullessa, mutta hiljenevät äkkiä, kun en kiinnitä niihin mitään huomiota ainakaan viiteen minuuttiin (kiitos, Jan Fennell, että pelastit mielenterveyteni.)



siellä niitä nameja on, tulkaa ulos!

2 kommenttia:

Mamma N kirjoitti...

Kiva lelu ja näkee kyllä että kiinnostaa kovastikin!

Anonymous kirjoitti...

Ensimmäistä kertaa kun Molly jäi meillä yksin (tai Terrin kanssa)niin loilotus kuului ulos asti. Vähän ajan kuluttua tulin katumapäälle ja ajattelin että haetaan koirat sittenkin mukaan. Mitään ääntä ei kuulunut ja kun päästiin sisään niin Molly mätki antaumuksella tollasta pyramidia ja vaan hieman vilkaisi "Ai tekin tulitte". Sen jälkeen ei ollut ongelmaa kotiinjäännissä. Lopuksi kuitenkin ryskäsi pyramidin rikki. Me ei vieläkään ymmärretä miten se sen sai aikaiseksi. :D
-Aino-