sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Hitaasti lämpenevää

Johonkin se aika taas vierähti, ja nyt on jo sunnuntai-ilta. Olemme iloinneet lauhtuneesta pakkasesta. Niinkin pieni asia kuin lenkki Valkiaisvuorelle koirien kanssa tuntuu ihan luksukselta. Koirat nauttivat vapaana juoksemisesta ja minä komeista maisemista. Ja kaikki tämä ylellisyys puolen kilometrin päässä kotoa...

Mollysta ja Maunosta on tullut kavereita. Se on suuri myönnytys Maunolta. Kissa on muutenkin ollut paljon entistä seurallisempi. Jotkut meistä ovat hitaasti lämpenevää sorttia. Ja jokainen saa olla sellainen kun on. Sen kun hyväksyy, elämä on helpompaa.



Molly ja Mauno

4 kommenttia:

Mamma N kirjoitti...

Hitaasti hyvä tulee!

Myrsky ja Tuisku kirjoitti...

Molly ja Mauno, ootte kyl sopusan näkösesti ja nätätte vähän Domino-keksiltä, hih.

Anonymous kirjoitti...

Kyllä kaveri on kiva. Joku Mollyssa vetoaa Maunoon ja päinvastoin.

Snabelbacka kirjoitti...

Tämä on suoranainen ihme, sillä tähän asti Mauno on kartellut koiria visusti. Mutta hiljaa hyvä tulee...