perjantai 28. maaliskuuta 2014

Kanna mua

Aamulla heräsin kello 5.30 koiran itkuun. Leo mekasti jossain, mutta mistä ihmeestä ääni kuului? Ei auttanut muu kuin manaillen kömpiä ylös lämpimästä sängystä katsomaan mikä on hätänä.

Poikaa ei näkynyt eteisessä eikä kuistilla, mutta katsos vaan, kellarin ovi oli jäänyt auki. Sinne oli poika hiippaillut, mutta ei päässyt enää takaisin jyrkkiä portaita. Mamma, tule kantamaan!

 Aamu oli kaunis ja aurinkoinen, joten reippaasti aamiaisen tekoon ja päivän askareisiin. Kyllä kevään valo on ihana asia. Vuoden parempi puolisko on alkanut, nautitaan siitä täysillä.


kanna mua!

Ps. Törö on kunnossa, ei onneksi oksentanut enempää. Ja kaikki muutkin eläimet voivat hyvin. Vien Mollyn pian taas lääkäriin verikokeita ja yleistä terveystarkastusta varten. Eilen ei sattunut yhtään vahinkoa!

Ei kommentteja: