keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Pikku huomioita

Jos Mollya ei käytä myöhäisellä iltapissalla, on vaarana, että tyttöseltä pääsee pisut sänkyyn. Arvatkaa, kuka unohti eilen myöhälenkin? Aivan oikein.

Mauno-parka on vaipunut syysmasennukseen: ei ulkoilua, ei mitään kivaa näköpiirissä. Pelkkää syömistä ja nukkumista, mitä nyt emäntä välillä jollain lelulla käy sohimassa. Vähänkö kiinnostaa?

Ostin uuden harjan Leolle. Sillä on hyvä vedellä takut turkista, ja samalla tulee hoideltua myös yksi Pekku, joka ilmestyy salamana paikalle joka kerta kun harjapussi kilahtaa.

Nyt se on todistettu: koirat ymmärtävät puhetta. Jos seison keittiössä ja lausun selkeällä äänellä: "herkkutikku", kolme koiraa tulee juosten. Jännää.

Tämmöistä meillä täällä Snabelbackassa tänään. Toivottavasti teilläkin on ihana päivä!





maanantai 27. lokakuuta 2014

Kotona ja merillä

Syksy on tullut. Pimeys on täällä. Nyt ovat kaikki keinot tarpeen, että taas jaksaisimme tämän ajan yli. Leokaan ei halua mennä ulos, vaan pissaa mielummin sisälle. Tosi kuin vesi.

Ilouutinen on se, että Molly voi selvästi paremmin. Sen turkki on kiiltävä, ja se on saanut lisää painoa. Pissojakaan ei ole juuri tullut sisälle. Vaihdoin jokin aika sitten sen ruoan rasvaisempaan. En ymmärrä, miksi en ole tehnyt sitä aikaisemmin.


Minä voin nyt hyvin


Viikonlopun piristys oli Tesyn keikka Naantaliin. Pääsin oikein pelastuslaitoksen paatin kyytiin, kun kuskasimme lintujen ruokapömpeliä maista luodolle. Ain merimies(nainen) merta rakastaa, varsinkin kun merimatka oli sopivan lyhyt. Nyt on lintujen talviruokinta helpompaa.


Hii-op!

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Tuuletus

Isäntä lähti taas työreissuilleen ja johan meillä alkoi tapahtua (aina sama juttu). Illalla olimme nuoren isännän kanssa koiralenkillä, ja tulimme kovalla kiireellä sisälle, sillä Downton Abbey oli alkamassa telkusta. Siinä sohvalla vähän mietin, että onpas täällä viileää, mutta onhan talvi tulossa. Puoli yhdentoista aikaan lähdin vielä Mollyn kanssa ulos. Kuisti oli jääkylmä. Ulko-ovi oli nääs apposen auki ja selkosen selällään... No, kunnon tuuletus on tietenkin aina paikallaan.

Yöllä Nata rykäisi kunnon oksupoksun sänkyyn. Neidit ovat syöneet tammenterhoja oikein urakalla, ja ne eivät näköjään oikein sula. Örrr... mitähän tänään sitten tapahtuukaan? Pitääköhän varata jo varoiksi aika eläinlääkärille?



No minä en ainakaan ole tehnyt mitään


maanantai 20. lokakuuta 2014

Anteliaat

Lauantai oli  meille Turun eläinsuojeluyhdistyksen aktiiveille kiireinen mutta menestyksekäs päivä. Keräsimme Kissa Vieköön keräyksessä Turun Citymarketeissa yhteensä 91 ostoskärryllistä eläinten ruokaa! Ja sujahtipa keräyslippaisiin muutama suuri setelikin. Suuri kiitos kaikille lahjoittajille minunkin puolestani. Eläinhoitolan eläimille on taas ruokaa vuodeksi. Kyllä ihmisten anteliaisuus liikuttaa joka kerta. Maailmassa on vielä paljon hyvyyttä ja auttamisenhalua, uskokaa pois!

Eilinen menikin sitten lepäillessä. Ilmakin oli kosteahko, joten viihdyimme sohvalla oikein porukalla. Tässä Natan söpistelyä. Eikö hän olekin kaunis, oma tyttöseni.



torstai 16. lokakuuta 2014

Kostea herätys

Viime yönä koimme taas kostean herätyksen, kun Mollylta oli lirahtanut pisut sänkyyn. Eikä mikään pikku tippa, vaan kunnon lammikko. Taas laulaa pesukone pitkin päivää... Mutta oma vikani, kun en käyttänyt sitä enää iltamyöhällä ulkona. Pissatus klo 22 pitää pedin puhtaana. Näin on näreet ja männynkävyt! Ehkäpä tänään muistan.



Mamma mun pitää päästä usein!

tiistai 14. lokakuuta 2014

Yhdistyskiireitä

Tämä kuluva viikko on Turun eläinsuojeluyhdistykselle kiireinen. Sunnuntaina vietimme Eläinhoitolassa avoimien ovien päivää, ja ihmisiä riitti ruuhkaksi asti. On hienoa, että eläinsuojelutyö kiinnosti niin monia, vaikka hullutpäivätkin olivat menossa samaan aikaan.

Tulevana lauantaina on sitten edessä vuoden suurponnistus eli Kissa Vieköön keräys. Keräämme eläinten ruokaa Turun kaikissa Citymarketeissa klo 10-18. Allekirjoittaneen voi bongata Kupittaan cittarista, joten jos siellä päin liikutte, tulkaahan moikkaamaan. Keräys tuottaa yleensä vuoden ruoat hoitolaan, saas nähdä miten käy lamavuonna 2014. Luvassa on toivottavasti kiva päivä ja monia mielenkiintoisia keskusteluja ihmisten kanssa.


Ne keräävät  ruokaa meille kodittomille

maanantai 13. lokakuuta 2014

Vapauden riemu

Olemme nyt pari kertaa käyneet (pitkästä aikaa) koirien kanssa Kärsämäen hiekkakuopilla. Se on aika turvallinen paikka pitää koiria irti, joten Nata ja Molly ovat saaneet juosta vapaana. Voi sitä riemua! Nata on juossut itsensä melkein hengiltä, ja Mollykin ottanut ilon irti. Tänään vastaan tuli samojedi isäntänsä kanssa, eikä kukaan haukkunut vaan kaikki tervehtivät toisiaan ystävällisesti. Olisipa tuollaisia paikkoja enemmänkin. Kyllä vapauden riemu aina hihnalenkit voittaa, sanoo Nata.




keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Sipuli

Kissat ovat aika hyviä kehittämään ns. omaa hauskaa. Valkoiset katit leikkivät tänään pitkään ja hartaasti sipulilla, jonka olivat kaivaneet täpötäydestä sipulipurkista. Pidin sipulileikkiä vähän silmällä, sillä moinen lattialla vierivä kapistus kiinnosti koiriakin. Raaka sipuli kun voi sekoittaa mahan aika tavalla, enkä kyllä kaipaa enää enempää sotkua lattioille ja sänkyyn (tämä viikko on ollut aika sottainen, huoh).

Kyllä meillä aina huomaa, milloin Isäntä on työreissulla. Usein joku sairastuu, tai sitten minulla tulee selkä kipeäksi. Tai molemmat. Onneksi kaikki eläimet ovat nyt terveinä. Jospa selkänikin lakkaa vihlomasta, jos asetun hyvän kirjan kanssa sohvalle, ja muutama eläin tulee siihen päälle lämmikkeeksi. Pitääpä heti kokeilla.


Minua ei tuo sipuli kiinnostanut, se haisee niin pahalle


tiistai 7. lokakuuta 2014

Tappelu

Eilen illalla tapahtui jotain ihan tavatonta. Katselin rauhassa telkkaria, kun koirat syöksyivät eteiseen haukkumaan luullen Isännän tulevan kotiin. Yhtäkkiä alkoi kauhea rähinä ja tappelu, missä Leo rökitti Mollya, ja Nata ja Törö-parkakin saivat siinä sivussa oman osansa. Siis varsinainen räjähdys, missä vammat olivat onneksi ainoastaan henkisiä. Aika vaisua oli porukka jälkikäteen, eikä Leksa osannut kertoa syytä käytökselleen.

Yöllä sitten Leo pissasi sängyn märäksi. Tosi outoa, kaikenkaikkiaan. Meillä ei ole ennen tapeltu, eikä toivottavasti vastakaan.



Vähänks noloo...
Ps. Leon tassu on parantunut hyvin.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Sairastupa

Eilen oli Mollyn vuoro nilkuttaa. Olimme iltapäiväkävelyllä, kun tyttönen alkoi nostella vasenta takakonttiaan ja nuolla tassuaan. Onneksi en ollut yksin lenkillä, sillä jouduin kantamaan sen kotiin. Mitään näkyvää ei tassussa ollut, joten annoin tyttöselle puolikkaan kipulääkkeen (meillä on kotona varsinainen apteekki) ja sylikkäin nukuttujen päiväunien jälkeen Molly käytti taas jalkaansa normaalisti. Hyvä niin.

Leonkin tassu on alkanut paranemaan. Eilen illalla Leksa repi uuden tassusiteen pois, mutta antoi seuraavan olla paikoillaan, kun uhkailin kaulurilla. Niin, ja Törökin oksensi. Joten terveisiä vaan sairastuvalta!



No hei kamu, mites jaksat? No kiitti, ihan hyvin nyt.