maanantai 3. marraskuuta 2014

Mietteitä

Välillä mietin, että miksi minä oikein kirjoitan tätä blogia. Lukijoita minulla on aika vähän, eikä ihme, kun on näin tylsät jutut. Enkä ole osannut markkinoida tätä blogia missään.

Kai tämä on vähän niin kuin päiväkirja. On mukava joskus poiketa kurkkaamassa mitä tapahtui vaikkapa vuosi sitten. Tai kaksi, kolme vuotta sitten. Että kaikenlaisia pikku tapahtumia on ollut. Välillä olen ollut iloinen, välillä surullinen. Olen elänyt. Ei se aika ole mennyt hukkaan. Blogi on osa muistiani.

Elämä, se menee vaan johonkin. Pian on jo ilta. Mitäpä päivästä silloin kertoisin?



me ollaan yhdessä, se on tärkeintä





4 kommenttia:

Krista kirjoitti...

Ihana kuitenkin, että kirjoitat! Niin kiva on täältä seurailla Leon ja toki koko muunkin porukan kuulumisia. :)

Paula kirjoitti...

Joskus huvittaa kirjoittaa enemmän joskus vähemmän. Minulle tulee aina viikko kaksi että menee aika muuhun enkä päivitä blogia. En minäkään ole blogiani koskaan osannut markkinoida enkä halunnutkaan.

Lady of The Mess kirjoitti...

On kuitenkin uskollisia lukijoita;)
Ja noin sen elämän pitää mennäkin - välillä pitää olla päiviä, joissa vain uinutaan virran mukana. Parhaassa seurassa♥

Mamma N kirjoitti...

Nopeasti kuluu aika, se on totta. Me lukijat kyllä haluamme tietää mitä teille kuuluu!